Eurooppalaisuus, Euroopan unioni ja "Euro-Suomi" ikääntyneiden näkökulmasta

Tämän pro gradu-työn tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä ja mielipiteitä ikääntyneillä on eurooppalaisuudesta, Euroopan unionista ja Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Tutkimusta varten haastateltujen henkilöiden käsitysten ja mielipiteiden avulla tarkastellaan, onko heillä havaittavissa jonkinlaista eurooppalaista identiteettiä ja miten se suhteutuu heidän kansalliseen, suomalaiseen identiteettinsä. Tutkimusaineisto kerättiin järjestämällä kaksi ryhmähaastattelua, jotka perustuivat teemahaastattelurunkoon. Kolme pääteemaa olivat eurooppalaisuus, Euroopan unioni ja Suomen jäsenyys siinä. Ryhmähaastatteluissa haastateltiin 70-85- vuotiaita, 1920-1930-luvuilla syntyneitä jyväskyläläisiä. Ensimmäinen ryhmä koostui Ikääntyvien yliopiston opiskelijoista ja toinen jyväskyläläisen palvelutalon asukkaista. Haastateltavat kuuluvat ”sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolveen”. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, joka perustuu teemahaastattelua varten tehtyyn haastattelurunkoon. Analyysi jakautuu kolmeen päälukuun; Euroopan ja eurooppalaisuuden määrittelyä, Euroopan unioni ja Suomen EU-jäsenyys sekä ikääntyneenä ”Euro-Suomessa”. Eurooppalaisuus näyttäytyi haastateltaville maantieteen ja maanosan kulttuurisen yhtenäisyyden ja toisaalta moninaisuuden kautta. Euroopan unioni aiheutti haastateltavissa ristiriitaisia tuntemuksia; sen ideaa pidettiin hyvänä, mutta käytännön toteutusta kritisoitiin. Haastateltavat identifioituivat edelleen ensisijaisesti Suomeen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. He identifioituivat jonkin verran myös Eurooppaan, mutta enemmän sen kulttuuriperintöön ja arvoihin kuin Euroopan unioniin symboleineen. Ikääntyneiden puhuessa tutkimuksen teemoista, oli havaittavissa, että taustalla vaikutti jonkin verran heidän sukupolvensa kokemat vaiheet, erityisesti sota-aika